torstai 31. toukokuuta 2012

124. Haasteita ihan jonoksi asti

Sääntöinä on kiittää haastajaa, vastata hänen keksimiinsä 11 kysymykseen ja keksiä uudet 11 kysymystä seuraavalle 11 blogille. Olen saanut tämän haasteen aika monelta, mutta en ole sitä kerennyt/jaksanut tehdä, joten teen nyt pari kerrallaan. Ensimmäiset 11 kysymystä ovat Jutalta ja seuraavat Riikalta, muita en nyt jaksa tehdä joten ne jäävät nyt tekemättä, mutta kiitos niidenkin antajille.
1. Kuka on ratsastuksen esikuvasi?
- Hmm, ei mulla taida olla ketään varsinaista esikuvaa. Tietysti kaikki suomalaiset huiput ovat hyviä, kuten esimerkiksi Nina Fagerström.

2.Lempi vaatteesi?
- Tähänkään ei ole mitään erillistä, tykkään pitää huppareita ja gollage-housuja (kirjoitetaankohan näin ? :D) ja varsinkin pinkkejä sellaisia ;)

3. Mikä on mielestäsi kivoin kisapaikka? Miksi?
- Voi että kun on vaikeita kysymyksiä! Ensimmäisenä tulee mieleen se Tampere, hyvin järjestetyt kisat, välimatkat, kuten tallilta kentälle, oli sopivan pituisia tällaiselle laiskalle, ja verkka oli ihan huippuhyvä. Myös Sorsasalosta pidän paljon.

4.Kuinka tärkeänä pidät bloggaamista?
- Se on kiva harrastus, en mä sen enempää osaa perustella.

5.Onko sinulla muita harrastuksia?
- Ei ole enää.

6. Onko sinulla jokin päätavoite tälle- tai ensikaudelle?
- No päästä eteenpäin, varmaan mennään sitä ponicuppia ja metriä/kymppiä Nasun kanssa, Annin kanssa vaan pitää mahdollisimman hauskaa!

7. nimeä 5 parasta asiaa kesässä?
- Ehdottomasti paras on loma, ei koulua yli kahteen kuukauteen! Lämmin ilma on myös ihan mahtavaa. Kesäisin on ihana käydän maastokävelyllä metsässä ilman satulaa, kun on niin virheää ja nättiä. Sitten muut perusjutut, pystyy uima ja ottaa aurinkoa yms.

8. Millaiset olivat ensinmäiset kilpailusi?
- Ne oli muistaakseni 2008, se oli Pollux-luokka 40cm korkeudella, menin Bolero-nimisellä kimolla ratsuponillla, ja sijoituttiin toisiksi.

9.Millainen on paras hevoskokemuksesi? entä huonoin?
- Ne Tahkon kisat oli ihan huiput, meni niin superhyvin. Hirvein kokemus oli toissa talvena, kun Anny ontui toista takajalkaansa pari viikkoa, olin ihan romahtamispisteessä kokoajan.

10. Lempi elokuvanäyttelijäsi?
- En itseasiassa tiedä ketään näyttelijää :D

11. Mitkä ovat paras ja huonoin puoli hevosessasi?
- Molemmat tykkäävät niin paljon hyppäämisestä ja ovat siitä tosi innoissaan, ja muutenkin ne vaan on semmosia parhaita :3 Huonoa on Annissa sen tuhmuuksien teot, ja Nasussa pukittelu ja kieltely.



1. Paras puoli bloggaamisessa?
- Se vaan on kivaa, saa ajatuksia selväksi ja pidettyä päiväkirjaa. Myös muiden blogien lukeminen on kivaa.

2. Oletko koskaan saanut blogiin mitään haukkuvaa/negatiivistä kommenttia? Mitä ajattelit siitä?
-
Én oikeastaan mitään erityisen pahaa, ja jos tulisikin niin varmaan poistan ja jätän omaan arvoonsa.

3. Suosikkiblogisi?
- Varmaankin Tiian ja Voiton blogi, se on tosi hieno blogina ja tunnen Tiian mikä helpottaa asioiden ymmärtämistä ja muutenkin kaiken sisäistämistä. Ja Tiia ja Voitto on myös ihan super pari ;)

4. Mitä toivot elämältäsi seuraavien ~5 vuoden aikana?
- Että ponit pysyisivät terveinä ja päästäisiin edistymään ja kisaamaan.

5. Hevoset vai ponit?
- Tarvitseeko tätä edes kysyä? Ponit tietysti!

6. Este -vai kouluratsastus?
- Este!

7. Ratsastaja, jonka tyyliä ihailet?
- Monia, en osaa yhtä erotella joukosta.

8. Millaiset olivat ensimmäiset kisasi?
- Tähän vastasinkin jo.

9. Hevonen, joka on opettanut sinulle eniten?
- Anni ehdottomasti! Sen kanssa kehityin esteillä 40cm tasolta 90cm tasolle, ja se on niin mielenkiintoinen persoona, ettei sitä voi edes kuvailla. Anni on ykkönen ♥

10. Mihin tähtäät hevostelussa?
- Oppia enemmän ja enemmän ja ennen kaikkea nauttia siitä. Tottakai kisaaminen ja niissä pärjääminen on kivaa, mutta ei se tärkein asia lajissa.

11. Loppuhuipennus: Kerro joku heppamokasi!
- Näitä on paljon, mutta ensimmäisenä tulee mieleen ensimmäinen maastoretki entisellä vuokrashettikselläni Intolla. Alkumatka sujui hyvin, mutta sitten tultiin polulle missä piti ravata ja n. puolessa välissä kääntyä toiselle polulle. Into kumminkin lähti käsistäni, joo olin ehkä kuusi vuotias, ja en saanut sitä käännettyä, vaan rymisteltiin koko polun läpi. Lopussa oli polun yli kaartunut oksa, joka osui suoraan nenääni ja lennätti minut alas. Ei sattunut muuta, kun nenästä tuli verta. Sen jälkeen nousin kyytiin ja lähdettiin kotiin. Oltiin jo melko lähellä tallia, kun takaa tuli auto ja Into syöksyi taas. Sillä kertaa en kumminkaan tippunut!

 Tämähän muistuttaa jo melkein kysymyspostausta, sen verran tuli näitä kysymyksiä. En nyt jaksa laittaa tätä kenellekkään eteenpäin, ja tästäkin tuli tämmöinen pitkä kuvaton tylsimys, mutta edes jotain postausta edes... Sain muuten tänään ratsastaessa taas idean, että jos tekisin nyt enemmään erikoispostauksia, kun ei nämä tavalliset oikein innosta, niin toiveita tulemaan!

keskiviikko 30. toukokuuta 2012

123. Uusi ulkoasu

Sorisorisori, taas on ollut pitkä tauko bloggailusta, mutta ei ole taas vain jaksanut. Haasteita on odottamassa ihan jonoksi asti, teen ne jos jaksan, mutta voi olla etten. Lisäksi Tampereen kisoistakaan ei ole tullut postausta, koska en ole saanut kuvia, ja se tulee siis vasta sitten kun niitä saan. Muutenkin nyt ei ole oikein tapahtunut mitään, joten en jaksa postailla ihan turhanpäiväisiä.

Nyt kumminkin pääsin jotain tekemään blogin hyväksi, nimittäin uuden ulkoasun! Siiri teki meille bannerin ja tein siihen sitten kokonaan uuden ulkoasunkin. Itse en mielestäni onnistunut yhtä hyvin kun viimeksi, mutta mitä mieltä te olette? Mitä kannattaisi muuttaa? Nyt on teidän vuoro puhua (: Taas tuli tämmöinen pikapostaus, mutta pitää lähteä vielä ratsastamaan Anni!

muokkaus * Muutin ulkoasua taas, koska en pitänyt yhtään tuosta edellisestä, joten nyt tämmöinen. Ehkä vähän liikaa vaaleanpunaista, mutta mennään nyt tällä hetki. Muusta voi kumminkin antaa rakentavaa kommenttia, mutta ei siitä pinkkeydestä, koska en jaksa muutta sitä enää.

tiistai 22. toukokuuta 2012

122. Vili

Nyt ei tule postausta poneista, vaan pupuista. Tai no enemminkin ehkä Vilistä ja siitä, mitä se taas onnistui tekemään. Tästä tulee ehkä hieman turha ja sekava teksti, mutta minunkin on pakko päästä vähän purkamaan ajatuksia, itseasiassa postaus on kirjoitettua vain sitä varten, ei teitä varten, minun oli vaan pakko päästä kirjoittamaan kaikki ajatukset selviksi. Vili nimittäin karkasi sunnuntaiaamuna. Se on pari kertaa ennenkin livahtanut ovesta ulos, mutta tullut heti takaisin tai sitten äiti on pyydystänyt sen. Nyt kumminkin meidän kissa lähti kiusaamaan sitä, ja Vili lähti karkuun. Yritimme etsiä sitä, mutta sitä ei näkynyt missään. Vili on minulle todella tärkeä ja rakas, joten olin huolissani siitä.

Eilen, kun olin koulussa menossa välkältä sisään, yksi meidän luokkalainen huomasi oven vieressä pupun. Kyllä, se oli Vili. Siinä vaiheessa iski vähän epätodellinen ja ristiriitainen tunnetila, tilanteessa oli niin hyviä kuin huonojakin puolia. Hyvähän se oli, että pupu löytyi ja oli elossa, mutta koska se on niin arka, miten saada se kiinni? Ei se olisi yksinkään osannut kotiin, ja jos se olisi jäänyt pihaan, se olisi päässyt takaisin talliin, koska pidimme ovia auki suurimman osan vuorokaudesta. Mutta ei, Vili oli jotenkin tullut koulullemme, joka on siis puolen kilometrin päässä meiltä. Suurin tunne oli kumminkin järkytys, ja en ole oikeen vieläkään sisäistänyt sitä.

Sain jäädä pois tunnilta yrittämään pyydystää Viliä. Jo ensimmäisellä kerralla sain pupun melkein kiinni, mutta se keksi pakoreitin. Maantasalla on melkein koko koulun ympärillä aukkoja, joista yhdestä pupu livahti koulun alle. Hain keittäjältä omenanpalan, jolla sainkin Viĺin houkuteltua ulos, mutta se olikin ovela ja nappasi omenan ja sujahti heti takaisin koulun alle. Hain lisää omenan paloja, mutta se ei enää tullut ulos. Istuin koko tunnin ulkona yrittäen houkutella sitä, mutta en edelleenkään onnistunut.

Seuraavalla tunnilla meillä oli englannin koe, joka minun oli pakko käydä tekemässä. Sillä aikaa pikkuveljeni, joka on samassa koulussa neljännellä luokalla, yritti saada Vilin ulos, mutta hänkään ei onnistunut. Minunkaan kokeesta ei kyllä tullut mitään, olen enkussa muutenkin huono ja en pystynyt sitten ajattelemaan muuta kun Viliä. Sen jälkeen menin taas ulos, ja avustajamme kertoi, että pupu on käynyt pari kertaa ulkona, mutta sitä ei oltu saatu kiinni. Tunnin päästä, kun koulu loppui, tilanne oli edelleen sama. Päätettiin sitten, että tullaan illalla kun vanhempani tulevat kotiin, pyydystämään Vili. Tukittiin kaikki aukot, ettei pupu pääsisi karkaamaan.

Illalla sitten mentiin koululle, ja ensimmäisenä silmäni osuivat aukkoihin. Ne oli avattu. Vili oli karannut. Se oli varmaan hirveimpiä hetkiä elämässäni, tutkittiin koulun alta kaikki nurkat lamppujen kanssa, mutta Viliä ei löytynyt. Minä ainakin olin jo menettänyt kaiken toivon, kun pupu sitten huomattiin. Se oli tullut ulos, ja mennyt yhden puskan juurelle. Lähestyimme sitä, mutta sitten se livahti taas koulun alle. Onneksi meillä oli Diiva mukana, ja laitettiin se siihen lähelle niitä aukkoja houkutukseksi. Odotimme kauan, ennen kuin Vili uskaltautui taas ulos, mutta kun se yritettiin ottaa kiinni, se lähti karkuun. Lopulta pitkän ja vaikean ooperaation jälkeen saatiin se kiinni heittämällä viltti sen päälle, ettei se päässyt liikkumaan pimeässä ja saatiin Vili kannettua autoon. Viimein se oli turvassa kotona.

Kuljetettiin puput kotiin, Vili oli tosi säikkynä. Ei missään tapauksessa oltaisi voitu taas päästää sitä vapaaksi talliin, mutta ei sitä voinut häkkiinkään jättää. Äiti kumminkin keksi huippuhyvän idean! Meillähän on se tyhjä ponikarsina, johon puput sitten muuttivat. Raahattiin sinne muutama heinäpaali Vilille ja kannettiin Diivan häkkikin sinne, jottei kummankaan tarvitsisi olla yksin. Vili menikin heti heinäpaalien alle, ja oli siellä koko loppupäivän, tottakai, olihan se kokenut vaikka mitä. Tänään se oli onneksi jo ihan normaali, söi ja joi hyvin ja antoi minun silittää sitä. Eli kaikki on nyt paremmin kuin hyvin.

Huh, tulipas pitkä selostus, ja en tiedä jaksaako kukaan tätä lukea, mutta ainakin minulla on paljon parempi olo ja ajatukset selkenivät, mikä oli tämän tekstin tarkoituskin. Vieläkin mietin, että mitä jos emme olisi löytänyt sitä? Yritän olla ajattelematta sitä, mutta tuo oli oikeasti hyvin lähellä. Nyt kumminkin pitää olla iloinen siitä että Vili on vielä kotona, ja voinkin kertoa, että olen siitä todella, todella iloinen.

maanantai 21. toukokuuta 2012

121. Pomppupallot vauhdissa

Suunnitelmista poiketen mentiinkin eilen kisojen sijasta valkkuun Nasun kanssa. Suurin syy oli se, että meillä on sitten muutama viikonloppu eteenpäin kisat, sekä kahden viikon päästä suunnataan Ypäjälle ponimeetingiin. Eilen oli siis ensimmäinen ulkovalkku jos aluevalkkuja ei lasketa.

Aloitettiin tulemalla kahta kavalettia, joiden välissä piti siirtyä raviin. Tätä on tehty monta, monta kertaa, mutta vieläkään se ei sujunut. Lopulta sain kumminkin ponin hidastamaan välissä. Sitten mentiin kahta pystyä, joiden väliin piti ottaa neljä askelta. Mentiin se kumminkin joka kerta viidellä, mikä oli hassua, sillä Nasu saa yleensä venytettyä laukkaa vaikka mihin.


Sitten tultiin kaksi erilaista radanpätkää. Ensimmäinen meni hyvin, toiselle pystylle tuli, no sanoisinko mielenkiintoinen hyppy. Muuten poni meni nätisti, siihen kahden pystyn väliinkin venyttiin neljään, Nasu oli alkanut jo vertyä paremmin. Seuraavalle radalle tuli kaksi kieltoa, ensimmäinen vesimatolle ja toinen kolmoissarjan a-osalle. Muutenkin poni oli vähän epätasaisen tuntuinen ja ei oikein hallinnassa.




Lopuksi tultiin vielä kolmen esteen pätkä, joka meni sillä kertaa ihan superhyvin! Nasu oli tosi kivan tuntuinen ja paikatkin osuivat hyvin. Näillä fiiliksillä lähdetään sitten vikkonloppuna Tampereelle, jossa mennään alue 90cm ja kansallinen 100cm, joka on siis ponicupin toinen osakilpailu.



Anni ja Roosakin kävi aamulla hyppäämässä. Aloitettiin ihan pienistä, ja tehtiin muutamia tehtäviä, jotka joka kerralla nousivat vähän. Poni meni tosi iloisesti, pari kertaa tuli puomi mukaan, mutta kun tehtiin pientä hienosäätöä, niin viimeinen radanpätkä 80-90cm tasolla meni nätisti. Lopuksi ne tulivat yhden metrin okserin, ja sain siitä hirmu söpön kuvan :3 Muuten siis otin videota.


Roosa tekee jonkinnäköisen koostevideon lomasta sitten kun kerkeää, eli saatte vielä sitten videomateriaalejakin nähdä!

sunnuntai 20. toukokuuta 2012

120. Kuvapostaus

Saatte siis eiliseltä kuvapostauksen. Nopeasti pieni tarkennus päivän tapahtumista kumminkin.

Nasun kanssa menin koulua, ja lopuksi tultiin muutaman kerran kavalettia, ensin satulalla ja sitten ilman. Roosakin meni Annilla ensin koulua ja minun tekemiä puomiviritelmiä ja lopuksi käytiin maastossa. Lisäksi oltiin Sorsasalossa raveissa, katsottiin melkein koko ravit. Se meidänkin heppa juoksi, ei kyllä pärjännyt mitenkään, mutta silti oli tosi kivaa. Pari kuvaa on myös siitä, kun ponit pääsi pienelle "syöttelylaitumelle". Päivän ainoa huono hetki oli Venäjä-Suomi lätkäpeli, joka päättyi aika surkeasti... :D Mutta nyt päästän teidät katsomaan kuvia!


















tämä on se minun poni (:



perjantai 18. toukokuuta 2012

119. Koulutreeniä kesäkelissä + muuta kivaa

Kerkesinpäs tulla bloggailemaan vielä tämän päivän aikana! :) Sori muuten, kun otsikot on nyt ollut vähän tylsiä, nyt ei ole oikein tullut mitään ideoita. Mutta, ensin kuulumisia eiliseltä.

Roosa piti minulle ja Nasulle koulutunnin. Aamulla, kun vein ponia ulos, se tallasi varpaani ja siinä on aika iso ja todella kipeä haava, joten ratsastuskenkä painoi sitä pahasti. Sen takia aloitin ilman jalustimia, mutta se ei onnitunutkaan, joten kärsin sitten ihan jalustimet jalassa. Tehtiin aika sekalaisesti tehtäviä, mukaan mahtui väistöjä, lisäyksiä, kiemurauria ja laukkalävistäjiä, ne tuli ekana mieleen. Alkuun Nasu oli vähän junttura ja huono, mutta Roosa osasi hyvin neuvoa miten sain ponin hyvin avuille, ja lopuksi menikin jo tosi hienosti!






Roosalle kävi pieni onnettomuus, joten se meni eilen Annilla aika kevyesti riimulla vaan. Pari kertaa neiti sai sätkyn, mutta muuten käyttäytyi sivistyneesti :) Saivat kaikki askellajit käytyä läpi ilman suurempia ongelmia. Lopuksi päästettiin poni hetkeksi irti juoksemaan.




Tänään käytiin molemmilla poneilla maastossa. Käytiin reilun tunnin lenkki, mentiin semmosta kivaa metsätietä missä pääsi ravaamaan ja laukkaamaankin. Anni oli aika villinä, joten se joutui mennä aina Nasun perässä ;) Nasu oli kumminkin kiltisti muutamaa pukkia lukuunottamatta. Alkumatkasta satoi paljon, mutta se sitten hellitti ja päästiin maastoilemaan hyvässä kelissä! Loppuun vielä laitoin pari kuvaa eilisen syöttelyistä.


torstai 17. toukokuuta 2012

118. Pomppuponi, kouluponi ja paljon kuvia!



Keksin sittenkin keinon saada kuvat tänne! Bloggailen siis ihan normaalisti, tai ehkä jopa normaalia paremmin, sillä Roosa tuli taas meille loman ajaksi, joten saadaan paljon hyviä kuvia! Kone ei kumminkaan ole täysin yhteistyöhaluinen välillä, mutta silloin kun toimii nätisti niin saadaan kuvia tänne.

Eilen menin Nasulla pitkästä aikaa kunnolla, se oli ollut muutaman päivän kevyemmällä. Käytiin alkuun maastokävely ja mentiin sitten omalle kentälle tarkoituksena hypätä vähän. Meillä ei kumminkaan ole vielä kunnollisia esteitä, joten kyhättiin pari kotitekoista estettä sinne. Puomeja oli vähän sekä kaksi kavalettia, tuotiin vielä pari heinäpaalia ja ämpäriä lisäksi.

Alkuun mentiin ihan minikokoisilla esteillä muutama tehtävä, ja lopuksi sitten vähän isommilla myös. Ei ne korkeimmatkaan tosin ollut kuin 85-90cm ehkä, mutta vähän pääsi kumminkin pomppimaan ennen sunnuntain kisoja. Pari kertaa Nasu teki loikkia innostuessaan, muttei niitä jättipukkeja kumminkaan ;)







ai lähti muka kaukaa? :D





Roosa meni Annilla ihan koulua, niinkuin yleensäkin ekana päivänä, että saa taas ponin tuntumalle. Anni menikin ihan hyvin, ne tekivät siirtymisiä, väistöjä yms. Poni saikin pitkästä aikaa kunnon tuppailijan selkään, kun itse ei jaksa kovin kunnolla mennä ikinä. Kuvat ovat sitten alkuverkoista, sen jälkeen mikään kuva ei onnistunut edes noin hyvin.. :D





Huomenna teen sitten tästä päivästä postauksen, luvassa on riimuratsastelua, Roosan koulurääkki ja muuta kivaa ;)